Mitä on toiminnallinen coaching?

Coaching – varsinkin henkilökohtainen yksilöcoaching – mielletään usein kysymysten ja kuuntelemisen areenaksi. Kuitenkin myös yksilöcoachingissa monenlaiset toiminnalliset menetelmät voivat olla hyödyksi.

Toiminnalliset menetelmät laajentavat vuorovaikutuksen kielellisestä keskustelusta monikanavaiseksi kokemukseksi. Mukaan tulevat aistit, liike, tila ja tunteet. Myös tarinallisuus ja erilaiset luovat menetelmät kuten draama, piirtäminen ja kirjoittaminen voivat tukea coachingprosessia.

Kun asiakas pohtii vaikkapa kovin täyttä tulevan viikon kalenteriaan, asiakasta voi pyytää kirjoittamaan lappusille viikonpäivät ja niihin liittyvät tehtävät. 

Nyt viikon voi avata lattialle aikajanalle. Tarkastelemalla viikkoa eri näkökulmista kuten viikon viimeisen päivän suunnalta, keskeltä viikkoa tai sivusta helikopteriperspektiivistä, asiakas voi hahmottaa kalenterin sisältöään uudella tavalla ja saattaa löytää keinoja muokata tulevasta viikosta selkeämmän ja rennomman. 

Viikon päivät aikajanalla.

Mitä hyötyä toiminnallisuudesta on?

Toiminnallisissa menetelmissä otetaan käyttöön aivojemme ja kehomme voimavarat pelkkää loogista ajattelua laajemmin. Toiminnallisuus on kuin sipulin kuorintaa. Asiaa päästään tarkastelemaan pintaa syvemmältä tunteiden ja kokemuksen tasolle.

Tunteet voivat olla hyödyksi tai haitaksi. Toiminnallisten menetelmien avulla on mahdollista ulkoistaa käsiteltävä asia itsestään. Kun asiaa tarkastelee ulkopuolisena, siihen liittyvät tunteet lientyvät ja on mahdollista ymmärtää asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia helpommin.

Toisaalta tarvittaessa tunteet saadaan entistä vahvemmin mukaan, kun asiaa tarkastellaan kokemuksellisesti esimerkiksi draaman keinoin. Tunteet voivat avata taas uudenlaisia näkökulmia aiheeseen.

Kun käsiteltävän asian eri puolet tulevat näkyviksi toiminnallisuuden avulla, on mahdollista saada selkeyttä, uusia näkökulmia ja oivalluksia, jotka eivät avautuisi pelkän keskustelun avulla. Asia muuttuu konkreettisemmaksi, esimerkiksi tilassa tai piirtäen hahmotettavaksi. Silloin pystyään rikkomaan tavanomaisen ajattelun kehä ja löytämään uudenlaisia, luoviakin ratkaisuja.

Valmentava vuorovaikutus auttaa oivaltamaan

Valmentava vuorovaikutus oivalluttaa uusiin ratkaisuihin

Kun puhutaan valmentamisesta eli coachingista työelämässä, keskitytään usein valmentavaan johtamiseen ja esimiestyöhön, joihin valmentava ote antaakin tehokkaan työvälineen.  Toisaalta usein puhutaan palvelusta, jota ammatticoachit tarjovat asiakkaileen johdon valmennuksena tai  vaikkapa uravalmennuksena.

Kuitenkin kuka tahansa voi hyödyntää valmentavaa tyyliä omassa vuorovaikutuksessaan. Niin työyhteisöt kuin perheet ja harrastuspiiritkin voivat höytyä valmentavasta otteesta.

Mitä valmentava vuorovaikutus tarkoittaa?

Valmentavassa vuorovaikutuksessa on kyse toisen ihmisen auttamisesta löytämään itsestään tarvittavat voimavarat niihin muutoksiin, joita hän tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa.

Valmentava vuorovaikutus perustuu kahdenlaiseen luottamukseen.

Ensimmäinen on ihmisten välinen luottamus. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, avautuu ovet vuorovaikutukseen, jossa voidaan päästä syvälle asian ytimeen, oli asia mikä tahansa.

Toinen on luottamus toiseen, hänen kykyynsä löytää parhaat mahdolliset ratkaisut omiin kysymyksiinsä.

Tällainen luottamus vapauttaa viisauden vaatimuksesta.

Valmentavassa tyylissä kenenkään ei tarvitse esittää viisasta, kenenkään ei tarvitse löytää ratkaisuja asioihin, joissa joku toinen on ehkä paljon parempi asiantuntija.

Valmentavalla tavalla toimiva keskittyy kuuntelemaan ja kysymään kysymyksiä, jotka auttavat toista ajattelemaan asiaa eri näkökulmista, huomaamaan jo löytämiään keinoja ja oivaltamaan uusia ratkaisumalleja.

Valmentava toimintatapa sitouttaa ja voimaannuttaa

Kun yhteisössä on vallalla valmentava toimintatapa, ihmiset alkavat löytää keinoja ratkaista omaan työhön ja elämään liittyviä ongelmia ja tilanteita.

Lisäksi, kun ihmiset löytävät ratkaisut itse, heidän on helppo sitoutua niihin. Ulkopuolelta annetut ratkaisut eivät aina innosta toimintaan, mutta itse keksimiinsä ratkaisuihin ihminen usein sitoutuu vahvasti.

Tästä on esimerkkinä ihan tavallinen lounaskeskustelu kahden työkaverin välillä:

Ratkaisuja tarjoava tyyli

Henkilö 1.  Minua sitten vaivaa se projekti, jossa olen mukana.

Henkilö 2. No mikä siinä vaivaa?

Henkilö 1. No kun tuntuu, että se ei etene mihinkään!

Henkilö 2. Oletko puhunut projektin vetäjän kanssa tästä?

Henkilö 1. No olen olen, mutta hän vain keskittyy muihin töihinsä.

Henkilö 2. Pitäisikö sinun jäädä pois koko projektista?

Henkilö 1. Ei todellakaan! Enhän minä pääsisi enää mihinkään mukaan!

Henkilö 2. Mutta sehän ratkaisisi koko ongelman! Heh heh.

Valmentava tyyli

Henkilö 1. Minua sitten vaivaa se projekti, jossa olen mukana.

Henkilö 2. No mikä siinä vaivaa?

Henkilö 1. No kun tuntuu, että se ei etene mihinkään!

Henkilö 2. Mitä tarkoitat, kun sanot, että se ei etene?

Henkilö 1. Deadlinet paukkuu eikä kukaan tee mitään!

Henkilö 2. Kenen deadlinet paukkuu?

Henkilö 1. Minun, kun joudun tekemään niin paljon muuta.

Henkilö 2. Mikä auttaisi sinua, että voisit keskittyä paremmin projektiin?

Henkilö 1. Voisin ehkä varata kalenterista aikaa projektille ja merkitä ajan varatuksi, niin siihen ei bookattaisi kaiken maailman palavereja.

Henkilö 2. Ok. Mikä sinua estää?

Henkilö 1. Ei mikään, teen muutaman varauksen tuleville viikoille heti lounaan jälkeen!